Tervetuloa kesäseuroihin

Maanantaina Jedidot harjoitteli kesäseuroja varten tapulikahviossa. Itse kukin meistä on monessa mukana seurojen aikana, ei pelkästään lauleskella. Ja toki jo pitkään ennen seuroja olemme olleet mukana niitä valmistelemassa - eikä pelkästään lauluja harjoittelemalla. Aulikki on ommellut hurjan määrän niin kahvi- kuin muitakin kasseja lähetysmyyntiin, ja jotainhan olen ehtinyt tehdä sinne itsekin. Tertulla taas on suuri vastuu kansliatoimikunnassa. Liisa on kanssani siivoushukeja hoitamassa, Arja ja Aulikki ovat myös kansliassa ja Annu taitaa olla ravintolatoimikunnassa.
Suurin oma stressini lienee juontovuorot, ei kuitenkaan sinänsä sen juonnon takia, vaan laulujen miettiminen ja sopiminen etukäteen, puhujien ja säestäjän välikätenä.
Tänään oli kuitenkin työteliäs, mutta hauska päivä ns. pystytystalkoissa. Vaikka lähdin sinne tietämättä, mitä mulla siellä oikeastaan tehdään, niin hommaa löytyi, kun katseli ympärilleen ja tarttui toimeen. Tutuin ympäristö minulle oli lähetysnäyttelyn ja -myynnin liepeillä. Kirppispöydän järjestely oli mun yksinoikeudella.

Ihanista lähetysmyyntituotteista räpsin muutamia kuvia kännykällä. Tässä yksi. Valotus tosin oli ongelmallinen.

 
Jedidot laulaa lauantaina klo 18 alkavassa Matkalaulumessussa Raahen kirkossa, josta tilaisuutta voinee kuunnella netin kautta seurakunnan sivulta.
Messumusiikissa avustaa myös Uusheräyksen oma nuorten kuoro Paljaat jalat.

"I morgon, vill Gud..."

Jos Herra suo ja jos kaikki menee niin kuin on meinattu, niin meitä pitäisi olla peräti viisi huomenna laulamassa  messussa ja paikallisessa evankeliumijuhlassa. Yksi meistä on tekstinlukijana, joten vastausmusiikin laulamme alttarilta. Se olisi Taize-laulu Niin loistat, Kristus, toivon mukaan Kirkastussunnuntaihin soopivasti.
Nämä seurat menevät nyt vähällä harjoittelulla, mutta koetamme jumiksen jälkeen käydä läpi seuroissa laulettavat Siionin Kanteleen laulut, joita toivottavasti ei ole kaavailtu yhteislauluiksi.
Lähden miltei suoraan seuroista muutamaksi päiväksi mökille, niin en pysty huomisen kuulumisia tuoreeltaan kertaamaan, joten näin etukäteen kaavailuja. Ja mökiltä palattuamme Kesäseurat ovatkin jo aivan ovella ja maanantaina 22.7. meillä on seuraavat harjoitukset - puhumattakaan kaikesta muusta touhusta, mitä Kesäseurat vielä paikkakunnan talkooväeltä vaatii.

Kesäseuraa

Kesäkuu on loppumaisillaan - ja kesäseurat lähestyy vääjäämättä. Samoin ja vielä pikaisemmin lähestyy F.G. Hedbergin syntymäpäiväseurat, joihin meitä jälleen pyydettiin laulamaan. Synttäriseurat ovat kirkastussunnuntaina. Ensin messu, sitten ruokailu ja seurat seurakuntakodilla. Hedbergin syntymäkodin pihamaalla ei tänä kesänä kokoonnuta, koska paikka on kuulemma menossa remonttiin.
Jännäksi kyllä menee, kuinka moni meistä lopulta on pääsemässä F.G.H-seuroihin. On käymässä melkein kuin Jeesuksen vertauksessa juhlista, jonne kutsutut alkoivat estellä ja esittää verukkeita. No, en sitä väitä, että meidän naisilla olisi verukkeita.Mutta kolme epävarmaa kuudesta on iso osuus, melkein 50 % ;-)
Joka tapauksessa ensi tiistaille ollaan kaavailemassa harjoituksia, sekä seuroja että seuroja varten. Joudutaan harjoittelemaan aika pikaisesti, kun illaksi tarttis joutua vielä käsityöiltaan (käsityöt tulevat kesäseurojen lähetysmyyntiin, kuinkas muuten). Mutta koska laulut on sovittuna, niin miettimiseen ei mene aikaa.

Kirkkokuorokonsertti

Seurakuntien yhdistymisen takia seurakuntamme nettisivua piti myös uudistaa vastaamaan nykytilannetta. Tämän viikon alusta uudistetut sivut ovat olleet käytössä. Mutta työ ei ole vielä valmis. Niinpä pettymyksekseni huomasin äsken, että myöskään nettiradiota ei nyt pysty hetkeen käyttämään. Minulla oli ollut meininki mainostaa ystävälleni  - ja suurelle musiikin ystävälle Norjaan, että voisi kuunnella netin kautta kirkkokuoromme kevätkonserttia 26.5. Mutta enpä nyt sitten mainostakaan. Muuta kuin tässä lähistöllä asuville, että tulkaa kuuntelemaan Saloisten kirkkoon Pyhän Kolminaisuuden päivänä klo 14. Tämänkertainen ohjelmistomme rakentuu aiheen "Kirkkovuosi" ympärille - taikka siis ympäri. Kirkkokuoron lisäksi kuullaan myös mieskvartettia.
Konsertin jälkeen kuoro tarjoaa vielä konserttivieraille kahvit seurakuntakodilla, ja juhlistaa täten 30-vuotista toimintaansa rekisteröitynä kuorona.

Kuvapahaasia Pulkkilasta

Pulkkilassa meillä ei ollut mukana sitä oikeaa ja hyvää kameraa, vain kännykät. Niinpä kuvatkin tulivat vähän mitä sattuu. Mutta pyysin kuitenkin miestäni ottamaan meistä kuvia, kun kerrankin olimme koko nykyisellä kokoonpanolla liikkeellä.

Ja nyt oli meillä kaikilla ponchotkin, kun Saila oli tarjoutunut myymään omansa Arjalle. 

Terveiset Pulkkilasta

Tänä rukoussunnuntaina kännykkä herätti minut klo 6.40. Kahdeksalta tulivat Liisa, Arja ja Terttu tähän meille ja pakkauduttiin sitikan kyytiin. Heikki istui rattiin ja tyyräsi meidät täydentämään joukkoa vielä Aulikilla ja Annulla. Auton kyytissä availtiin ääniä ja käytiin läpi vielä kaikki laulut, niin tunnin matka meni huomaamatta.
Pulkkilan kirkko oli iso, kaunis, lämmin ja tervanhajuinen, ja näkyi saaneen sekin viisikanta-tunnustuspalkinnon. Urkuparvella oli hyvät tilat päällysvaatteille, mukavat tuolit ja useita nuottitelineitä. Kirkon akustiikka oli upea. Helppo laulaa.
Rukoussunnuntain messun lauluiksi olimme valinneet sattumoisin aika monta Jaakko Löytyn laulua: vastausmusiikiksi "Sinä voit uudeksi luoda", saarnan jälkeen "Kuule meitä" ja päätösmusiikiksi "Jumalan kiitos", johon ainakin yksi kuulija ihastui niin, että tuli jälkeen päin laulun nimeä pariinkin otteeseen tarkistamaan. Ehtoollisen aikana lauloimme Jarkko Maukosen "Tässä pöydässä".

Seurakuntakodilla oli kirkkokahveilla tarjolla oikein voileipiäkin, mikä oli erityisesti meidän pitkämatkalaisten mieleen. Siellä sitten keskityimme heprealaisiin lauluihin, kuten Israel-tilaisuuteen sopineekin.  Heikki piti hyvän puheenvuoron, niin piti Leokin, ja aivan erityisesti kosketti Teuvon lyhyt todistus.

Annu totesi kotiin palattuamme, että olipa mukava päivä, jää varmaan mieleen tästä keväästä.

Kuviakin mies otti, ehkä jonkun myöhemmin saan tännekin.

Murhe ja häpeä

Kun soitin vajaa viikko sitten takaisin tuolle sotaveteraanille, hän huudahti ensi sanoikseen: "Ethän vain ole perumassa?!" Juuri niillä asioilla jouduin soittamaan - suureksi harmikseni ja häveten. Meidän lauluryhmästämme neljä naista kuuluu samaan kuoroon, jonka johtaja olikin sitten mennyt sopimaan kuoron kevätretken juuri samalle päivälle ja illalle, jolloin olimme jo luvanneet olla palvelemassa veteraanijärjestöjen seurakuntaillassa. Yksi naisista soitti sitten minulle heidän kuoroharjoitustensa jälkeen keskiviikkona ja pudotti pommin. Eivät olleet kehdanneet avata suutaan ja sanoa, että ovat estyneitä, kun niin moni muu kuorolainen oli ollut äänekkäämpi ja nopeampi ja alkanut yksi ja toinen siellä sanoa, ettei ole pääsemässä mukaan.
No, onneksi kuitenkin Teppo-veteraaniveljemme oli ymmärtäväinen, ja lupasi kysellä tilallemme ylistysryhmää, jota hänelle ehdotin. Vaikka minua harmittaakin, ehkä parempi näin. Mekin pääsemme viettämään hääpäiväviikonloppua ilman, että tarvitsee kiirehtiä sunnuntaina hyvissä ajoin takaisin maisemiin.