Kuoro pääsiäistunnelmissa 2009

Pari vuotta sitten pääsiäisenä Saloisten kirkkokuoro vieraili Raahen kirkossa pääsiäisyön messussa, kun kerta oma kanttorimme Sauli oli silloin työvuorossa. Vajaa tusina meitä nykyisinkin tavallisimmin on paikalla, vaikka ihan pienesti on kokoonpano vaihtunut. Edelleen olemme alttopainotteinen kuoro, kun taas Raahen kirkkokuorolla on sopraanovalta. Hankalapa tuota on tasoittaa, en minä ainakaan kuoroa vaihda :-(

Näköjään kanttorikin laulaa yhtä ääntä, siis vähintään kolmiäänisesti menee tuo laulu, ellemme sitten taas laula tenoria Sailan kanssa. (Vasemmalla toisena oleva Sanna samoin kuin oikealla laidalla minun edessäni seisova Saila ovat siis myös Jedidot-leidejä. Loput Jedi-leidit ovatkin sitten Raahen kirkkokuorossa.)

Muistelen, että tuo Raahen visiitti onnistui hienosti, ja syytä olikin, messu kun radioitiin paikalliseen PookiRadioon. Tosin radiointi loppui ennen loppuhuipentumaa "Nyt kiittäkäämme Kristusta, Hän ylösnousi haudasta..."

Ihan outo

Lehtori Musa soitti päivänavauksessa unkarilaisen tanssin - jos tunnistin biisin oikein. Välitunnilla kiittelin häntä musiikista, josta juttelumme siirtyi oppilaisiin. Hän kertoi, miten jotkut oppilaat sanovat aina uusista biiseistä, että "en mä ole koskaan tätä kuullu, en mä tunne tätä, EI ME OSATA TÄTÄ"... Mä tunnistin ilmiön oitis ja kerroin vastaaviin kommentteihin törmänneeni eräässä kuorossa. Ja että eräs syy, miksi luovuin siitä kuorotouhusta oli se, että aina kun ehdotin jotain laulua kuorolauluvihkosta, eräs rouva tokaisi "aivan outo". Tulkitsin sen tarkoittavan jotain sellaista, että turha tyrkyttää uusia lauluja opeteltavaksi. Tietenkin tulkitsin myös henkilökohtaisemmin miettien, että jos laulua olisi ehdottanut joku muu, se ei olisi aiheuttanut äkillistä torjuntareaktiota.
Ihmettelimme ynnä ja yhtenä lehtori Musan kanssa moista epäloogisuutta. Etteikö koulussa olekaan tarkoitus oppia mitään uutta? Ehkä vanhalta rouvalta epäluuloisuuden uutta kohtaan jotenkin ymmärtäisi (vaikka mä en ymmärtänytkään), mutta että nuoretkin ihmiset tukeutuvat vain vanhaan tuttuun aivan kuin kuvitellen, ettei heillä ole edes edellytyksiä oppia mitään uutta...

Laulumaraton

Synttäripäiväni ilta meni sitten tyystin Saloisten kirkossa rukousillassa (jossa siis oli vierailijana Pirkko Jalovaara). Menimme sinne naisten kanssa harjoittelemaan jo ennen kuutta ja kymmenen jälkeen pastori Visuri johdatti loppurukoukseen ja iltavirteen. Lauloimme rukouspalvelun aikana aina muutaman laulun kerrallaan, väliin Sauli-kanttori säesti jonkin virren, niin että penkeissä rukousvuoroaan odottelevatkin saivat välillä laulaa. Illan päätteeksi kanttori mietti ääneen, kuinkahan monta laulua illan mittaan ehti tulla. Minä pidin jonkinsortin kirjaa meidän lauluistamme, ja kokoanpa tähän niitä luetteloksi niin paljon kuin muistan:

• Kun joku on lähellä Jeesusta (T.K.)


• Kuule meitä, Isä Jumala (J.L)


• Virsi 480 (J.S.B)


• Lahjalaulu (J.L)


• Minä laulan ja miksi en laulaisi (P.S)


• Niin kuin on hanki valkoinen (L.H.)


• Sana (L.H.)


• Ei silloin mitään puutu (SK 305)


• On kaikki valmista (J.L.)


• Korkeimman suojassa (P.S.)


• Tänä iltana (P.S.)


• Lähdimme liikkeelle (P.S.)


• Paljon on aihetta


• Oi sä laps Jumalan (SML 154)


• Syntiemme tähden (P.S.)


• Hän ohitse ei kulje (P.S.)


• Tule Rauhan Henki (P.L.)


• Sinun varaasi kaiken laitan (P.L.)


• Voi Hänen rakkauttaan (A.B./J.L.)


• Silloin kun en itse jaksa (P.L.)


• Kaukaa sinua hain (J.L.)


• Kuule minun ääneni (P.S.)


• Tuskaan maailman (P.S.)


• Ristin luona paras paikka on (E.L./J.S.)


• Yksi nimi ylitse muiden (P.S.)

Nimikirjaimista tunnistanee gospelmuusikot Jaakko Löytyn, Pekka Simojoen, Lasse Heikkilän, Petri Laaksosen, Tommi Kaleniuksen ja Jukka Salmisen. Ja Bachin Johanin.