Hillel-ylläri

Tuota nuon... lähetin justihinsa naisille sähköpostitiedustelun, jotta kiinnostaisiko keikka vuotuisella sapattiaterialla, kun nyt siellä olisi meille tarjolla ihan hyvä lämmittelybändikin... Hillel Tokazier...

Jää nähtäväksi, tohditaanko nousta samoille lauteille. Jospa sittenkin me olisimme se lämppäri.

Oi saavu toukokuumme

Tänä iltana on jo huhtikuun sanan ja rukouksen ilta. Seuraava onkin sitten jo toukokuussa. Tajusin pari päivää sitten, että toukokuu on jo kovin lähellä, kun meitä kysyttiin siihen seuraavaan sanan ja rukouksen iltaan, joka olisi äitienpäivänä. Laitoin kyselyn menemään naisille, kuinka lie äitienpäivävieraita tuolloin itse kullakin. Itselläni saattaa olla hektistä aikaa toukokuussa, enkä omasta puolestani uskalla luvata laulukeikkaa vastaanottamaan, mutta jospa saavat toisen säestäjän.

Kiirastorstai

Olimme Pattijoen kirkossa kiirastorstain ehtoollismessussa, joka toteutettiin viikkomessun kaavalla. Kokoonnuimme harjoittelemaan jo ennen kuutta. Me Liisan kanssa pyöräilimme kirkolle ihanassa auringonpaisteessa. Harjoiteltuamme piti lyödä lukkoon, mitkä kaksi laulua valitsemme repertuaaristamme ehtoollisen alkuun. Päädyttiin sitten varmoihin valintoihin ja jätettiin pois ne kaksi, jotka olivat yhdelle meistä aivan uusia. Lisäksi jätettiin pois yksi epävarma. Lauloimme alkulauluksi Lasse Heikkilän Niin kuin on hanki valkoinen. Ja myös ehtoolliselle valittiin Heikkilää, Veri Jeesuksen, ja sen perään Löyttyä: On kaikki valmista. Ehdittiin hyvin vielä itsekin ehtoolliselle. Seurakunta veisasi loppulauluna virren 77 Käy yrttitarhasta polku, jonka aikana alttaripöytä ja -kaide, saarnastuoli ja lukupulpetti verhottiin mustaan ja valot sammutettiin. Sama tapa on käytössä myös Raahen kirkossa, kuten lienee monissa muissakin seurakunnissa. Onneksi Harri ei kuitenkaan ruvennut lukemaan huomisen psalmitekstejä, kuten kirkkoherra teki viime kiirastorstaina. Minä en tykkää, kun pitkäperjantailta aletaan siirrellä osia aatolle.
Kotimatkalla Liisa kysyi, onko meille sovittuna muita palvelutehtäviä. Vastasin, ettei ole toistaiseksi sovittuna muuta kuin ensi kesän Israel-konferenssi, joka on elokuun alussa Raahessa.
Eilen illalla alkoi jo kirkkokuoron pääsiäisajan palvelustehtävät, ja huomenna on sanajumalanpalveluksessa se tosi koitos Schützin Johannes-passion loppulaulun kanssa. Sen jälkeen vielä pääsiäisaamun messu.

Luukas-passio

En kyennyt aikeistani ja toiveistani huolimatta maanantaina iltakirkkoon. Lepo ja runsas lämmin juoma illan mittaan kotisohvalla peiton alla taisi tulla tarpeeseen. Tiistaina sitten olin jo sen verran iskussa, että lähdin kirkkoon kuuntelemaan Luukas-passiota, samalla ulkoilutin miestä, kun hän hölkkäsi rinnalla minun ajaessani pyörällä. Ilman hihnaa tosin mentiin.
Seurakunnassa oli tehty sellainen ratkaisu, että Luukas-passion kanssa samaan aikaan ei muissa seurakunnan kirkoissa ollut ahtisaarnaa. Kyllä sitten olikin iso kirkko täynnä. Toki lehteriä täytti osin esiintyjätkin, kaksi kuoroa ja orkesteri.
Risto Ainalin Luukas-passion parasta antia oli minun mielestäni lestadiolaisperinteestä otetut kärsimysajan laulut kuorosovituksina. Lisäksi erityisen vaikuttava oli kohtaus, jossa kuoro lauloi kansan huutoa "Ristiinnaulitse!"
Tänä iltana onkin sitten ihan oikean ahtisaarnan vuoro, kun menemme kuoron kanssa normaaliin harjoitusaikaan kirkkoon. Avaamme ääniä, harjoittelemme vielä kerran kaksi laulua iltaa varten ja ahtisaarnan jälkeen jäämme vielä kertaamaan pitkäperjantain hankalinta laulua, Schützin Kiitos sulle Kristus.