Viittaus viimeistä edelliseen

Toissakertaisessa postauksessani uhittelin kirjoittavani myöhemmin lisää siitä, miksi hyppäsin jo vuoteen 2011.
Tämän laulu-uramme aikana olemme usein joutuneet puntaroimaan omia voimavarojamme ja ehtimistämme. Jokainen lähtö on oma vaivansa harjoitteluineen. Siksipä teimme jokusia vuosia sitten jo syksyllä joulun alla periaatepäätöksen, että joulun seudulle emme lupaudu laulamaan kuin yhteen tilaisuuteen, kuka nyt ensiksi ehtii tai hoksaa pyytää. Usein se oli Puhakan Jorma, joka kysyi meitä pienryhmien joulujuhlaan. Olemme kuitenkin joskus olleet mukana Kauneimmissa joululauluissa ja muutamaan kertaan myös Kultalan leirikeskuksessa joko joulupävänä tai tapanina vierailemassa Yksinäisten ja vähävaraisten joulujuhlassa.
Viime vuosina olen törmännyt useampaankin kauniiseen uuteen tai vähän laulettuun joululauluun, joista olen ajatellut, että nämä pitäisi opetella yhdessä. Vaan sille ei ole vielä ilmaantunut tarvetta. Jorma on lähtenyt Himangalle/ Kalajoelle. Kanttorikin on vaihtunut. Viime vuosina ei ole enää tullut sitä ensimmäistäkään pyyntöä tulla laulamaan joululauluja.
Toisaalta olen siitä tietenkin hyvilläni. Joulunedus on vuoden kiireisintä aikaa muutenkin. Ei ehdi edes hiljentyä saati viettää pikkupaastoa. Mutta toisaalta minua ihan pikkuisen harmittaa, että hyvät laulut ovat jääneet käyttämättä. Tosin viime jouluna pyysin Aulikkia kaverikseni lähetyspiirin pikkujouluun, ja lauloimme siellä kaksiäänisesti Ahti Sonnisen ja Une Haarnojan Rauhaa vain rauhaa, joka on nykyisin yksi ehdoton suosikkijoululauluni. Pari muuta uudenpuoleista joululaulua pääsin esittelemään Siionin Matkalauluseuroissa Viattomien lasten päivänä 2008. Että ei pitäisi olla mitään valittamista. Enkähän minä valitakaan. Eläköön laulu ja joulu.

Loppuunmyyty

Eilen neljäntenä adventtisunnuntaina Saloisten kirkkokuoro oli Raahe-salin lavalla hyvissä ajoin ennen seitsemää ja viipyi siellä kahdeksaan saakka. Katsomo oli täyteen buukattu. Ennen tilaisuuden alkua koetin silmäillä tyhjien istuinten lukumäärää, permannolla niitä oli enintään kymmenen, parvella kenties muutama lisää.

No, tuo loppuunmyynti nyt oli sellainen vitsi, jota viljelimme istuskellessamme lavalle järjestetyillä tuoleilla odotellessamme kellonlyömää: "Saloisten kirkkokuoron ensiesiintyminen Raahe-salissa loppuunmyyty". Tosiasiassahan tilaisuuteen oli vapaa pääsy, ja ihmiset olivat tulleet laulamaan Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen, eivätkä suinkaan kuuntelemaan Saloisten kirkkokuoroa. Eihän meidän mukanaolosta tainnut olla missään etukäteen tietoa näkyvissäkään. Nyt kun Raahen kirkko on remontissa, niin perinteinen SLS:n tilaisuus järjestettiin upeassa konserttisalissa, jossa on fantastinen akustiikka. Olikohan valomies natsannut valaistuksenkin sointumaan meidän kuoropukuihin? Vaikka puitteet olivat hienot ja juhlavat (tai osaksi juuri siksi), osa naisistamme kauhisteli sitä, että meidän piti olla esillä koko ilta. Mutta lähetyssihteeri toivoi, että olisimme samalla esilaulajina, ja illan mittaan kävi ilmi, että ehdotus oli viisas.
Vaikka vähän mua vuorostani hirvitti, kun jo ensimmäisen yhteislaulun (Me käymme joulun viettohon) ja vielä enemmän toisen (Heinillä härkien kaukalon) aikana minua alkoi itkettää niin, että pää piti painaa alas. Onneksi saimme laulaa ennen niitä "Tuo armon valkokyyhky". Myöhemmin lauloimme vielä Piae Cantiones-kokoelmasta laulun Ave maris stella; "Tähden lempeen lailla". Sauli-kanttorimme oli edelleen sairaslomalla. Tänään kun kävin viemässä hänelle kuoron joulumuistamisen, niin Sauli kysyi, miten pärjättiin. Kerroin, että pärjäsimmehän me, kun Katriina antoi alkuäänet ja Saila viittoili tahtia. Ja mainitsin senkin, että Kalevi-kirkkoherra emeritus kiitteli enkelikuoroa.

Tämä ei nyt liittynyt Jedidot-aiheeseen, muuta kuin sen verran, että noin yksi kolmasosa Jedi-leideistä oli kuorossa laulamassa ja ja noin puolet oli paikalla.

Uutta vuotta 2011

Nykyisessä kalenterissa on vielä monta päivää jäljellä, toivon mukaan enimmäkseen ihan mukavia lomapäiviä. Mutta itse kukin joutuu vähitellen suunnittelemaan myös tulevaa vuotta, vaikkeivät meidän omat suunnitelmat aina niin toteutuisikaan - ja vaikkeivät ne aina suinkaan ole toteuttamisen arvoisia tai edes kelpoisia.
Tuossa iltana muutamana Terttu-ystävätär soitti ja kyseli Ystävättäriä Israel-tilaisuuteen Lumijoelle tammikuussa. Valiteltuani ensi alkuun, miten se Lumijoki on niin kaukana ja tammikuussa hirveän kylmä ja pimeä ajella sinne, lupasin kuitenkin ottaa asiakseni tehdä tiedusteluja, kuinka moni olisi pääsemässä.
Sikälikin hyppäsin ensi vuoteen, kun... Ei kun siitä mä kirjoitan postauksen ihan erikseen.

Lista

Lisäsin tuohon viereen uuden gadgetin otsikolla linkkivinkkejä. Tarkoitus olisi koota siihen hiljalleen joitakin sivustojen ja blogien osoitteita, jotka jotenkin liippaisivat seurakuntaelämää tai hengellistä musiikkia. Toistaiseksi siinä ei ole kuin Paimenpoika Matti Innasen blogin osoite. Innostuin sen nyt laittamaan, kun taas tänään hänellä oli niin hyvä, osuva ja puhutteleva teksti, joka sopisi luettavaksi kaikille seurakuntalaisille.
Jaa, voisin mä laittaa tuon kotiseurakunnan nettiosoitteen myös listalle.