Jouluna toivoo kuulevansa joululauluja. Niitä itselle mieluisia. En ole vielä oikein oppinut käyttämään hyväksi Jouluradiota, vaikka jonkin verran olen sitäkin tänä jouluna kuunnellut, paraikaakin kuuntelen netistä. Mutta nyt minulla alkaa olla jo aika mukava joulucd-kokoelmakin. Tänä jouluna sain lahjaksi parikin uutta cd:tä, veljeltä Pirkanpoikien ja siskolta Octovoxin levyn. Kuorolaulua siis. Totesinkin veljelle, että tänä jouluna olen ollut entistä vakuuttuneempi, että joululauluja kuuluukin kuunnella kuoroesityksinä. Vanhuuttako lienee, etten ole yhtään jaksanut sietää renkutuksia.
Tänä jouluna olen ihastunut erityisesti aiemmin mainitsemani O come, o come -laulun lisäksi Eino Leinon runoon, jonka on säveltänyt Heino Kaski: "Mökit nukkuu lumiset", alkuperäiseltä nimeltään kai Joululaulu lapsille. Mutta ehkä sykähdyttävin joululauluelämys tänä jouluna oli Kauneimmat joululaulut-tilaisuuden edellä harjoituksissa, kun mieskvartetti lauloi Enkellaulu kajahtaa. Upean sovituksen ja sen toteutuksen lisäksi sykähdytti laulun sanat:
Vaatimatta kunniaa, uhmaten myös kuolemaa, syntyi että ihminen uudelleen myös syntyen parannuksen tehdä voi. Hälle uuden valon toi. Terve, valon valtias, terve, rauhanruhtinas. Enkelkuoro kajahtaa kunniaksi kuninkaan.
tiistai 31. joulukuuta 2013
perjantai 6. joulukuuta 2013
O come o come
Hyvää itsenäisyyspäivää ja menestystä 96-vuotiaalle!
Miettimättä sen kummempaa aasinsiltaa itsenäisyyden juhlimisesta joulun odotukseen länttään tähän yhden joululauluvideon juutuubista.
Satuin työmatkalla Deitä kuunnellessani bongaamaan tämän biisin, painoin mieleeni kertosäkeen, jonka avulla laulu helposti löytyikin. En ollut koskaan ennen kuullut, vaikka kyseessä lienee kuitenkin vanha klassikko.
Aina silloin tällöin löydän uusia joululaulusuosikkeja, mutta useimmiten ne ovat tällaisia vähemmän kuultuja vanhoja juttuja (kuten vaikka I wonder as I wander, johon törmäsin jokunen joulu sitten). Paljon harvinaisempaa on, että joku uusi joululauluntekele minua sykähdyttäisi.Sen sijaan kovin tavallista on, että vanhoista hienoista joululauluista kuulee niin karmeita uudelleensovituksia, että vihaksi pistää. Viimeksi kuulin - mielipahakseni - laulusta Tuo armon valkokyyhky varsinaisen ABBA-version.
Tämän joulun alla saan toki olla laulamassa kirkkokuoron kanssa monia kauniita joululauluja eri tilanteissa, mutta Jedidot ei taida laulaa tänä jouluna - ellei tule taas jotain viimetipan pyyntöjä.
O come, o come, Emmanuel -laulusta löyty useita versioita, mutta valitsin tähän sen, jossa kuuluu introna ja välisoittona Israelin kansallislaulun "Hatikva" - Toivo - säveliä.
Miettimättä sen kummempaa aasinsiltaa itsenäisyyden juhlimisesta joulun odotukseen länttään tähän yhden joululauluvideon juutuubista.
Satuin työmatkalla Deitä kuunnellessani bongaamaan tämän biisin, painoin mieleeni kertosäkeen, jonka avulla laulu helposti löytyikin. En ollut koskaan ennen kuullut, vaikka kyseessä lienee kuitenkin vanha klassikko.
Aina silloin tällöin löydän uusia joululaulusuosikkeja, mutta useimmiten ne ovat tällaisia vähemmän kuultuja vanhoja juttuja (kuten vaikka I wonder as I wander, johon törmäsin jokunen joulu sitten). Paljon harvinaisempaa on, että joku uusi joululauluntekele minua sykähdyttäisi.Sen sijaan kovin tavallista on, että vanhoista hienoista joululauluista kuulee niin karmeita uudelleensovituksia, että vihaksi pistää. Viimeksi kuulin - mielipahakseni - laulusta Tuo armon valkokyyhky varsinaisen ABBA-version.
Tämän joulun alla saan toki olla laulamassa kirkkokuoron kanssa monia kauniita joululauluja eri tilanteissa, mutta Jedidot ei taida laulaa tänä jouluna - ellei tule taas jotain viimetipan pyyntöjä.
O come, o come, Emmanuel -laulusta löyty useita versioita, mutta valitsin tähän sen, jossa kuuluu introna ja välisoittona Israelin kansallislaulun "Hatikva" - Toivo - säveliä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)