Meitä oli neljä laulamassa veteraanijärjestöjen seurakuntaillassa. Ja saman tien tuli kutsu seuraavaankin vastaavaan tilaisuuteen, joka lienee joulukuussa. Päästäisiinkö silloin laulamaan jokunen joululaulukin?
Mutta sitä ennen on ainakin tämä tuleva viikonloppu buukattuna. Oli vähältä tulla joka päivälle jotain, mutta onneksi leski oli saanut miehensä hautajaisiin jonkun sukulaisen lupautumaan laulamaan, niin ei tarvitsekaan meidän lähteä tien päälle. Itseä jo ehti töissä - lesken sinne mulle soitettua - hirvittää ajatus vierailla outojen ihmisten surujuhlassa.
Huomenna perjantaina olemme lupautuneet olemaan mukana sanan ja rukouksen illassa, saamme laulaa kolme laulua heti alussa, kun sitten yhden meistä täytyy palata kotiinsa vieraitaan kestitsemään.
Ja sitten sunnuntaina on ne kiitosseurat, jotka alkavat messulla. Harjoittelimme molempia tilaisuuksia varten täällä meillä tiistaina. Naiset saivat samalla omppuja kotiin viemisiksi.
Kun mulle soitettiin tuosta sanan ja rukouksen illasta, meinasin ensin kauhistella, ettei perjantai-ilta sovi ollenkaan, kun ollaan jo viikonlopun viettoon lähdössä. Mutta sitten muistin, että tämän viikonlopun olen joka tapauksessa "kiinni" täällä kotipuolessa, ei toiveita ehtiä käymään mökillä, joten menköön samoilla tulilla, parempi niin.
Kuulemma olisi meitä tahdottu Israel-tilaisuuteenkin 20.9., mutta onneksi Terttu oli jo kyselyyn epäilevästi vastannut, että kun noita keikkoja on nyt pukannut muutenkin. Itse olen silloin muualla. Tosin sanoin kyllä naisille, että eihän ole pois suljettu sitäkään mahdollisuutta, että laulaisivat joskus ilman minua ja ilman säestystä. Säestyksetöntä laulua meiltä on myös pyydetty.
torstai 12. syyskuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti