Se tiistainen sairaalavierailu, jota hivenen hermoilin ja ehkä pelkäsinkin, järjestyi yllättävän helposti ja hienosti. Kuljimme edeltä valmistettua tietä. Meitä kerääntyi peräti viisi terveyskeskuksen osasto 6:n ovelle. Terttu oli soittanut aiemmin päivemmällä ja varmistanut vielä, sopiiko tulla. Meidät kuulemma otettaisiin vastaan oikein mielellään. Tuulan perhettä oli koolla huoneessa. Pekka kertoili jotain sairauden loppuvaiheista. Hän oli kiitollinen siitä, ettei kipuja Tuulalla enää ollut. Pekan sanojen mukaan se oli jo kuin Taivaassa olisi. Sitäkin siis terminaalivaihe voi tarkoittaa. Aiemmin samana päivänä Pekka oli lakannut Tuulan kynnet kauniin punaisiksi.
Lauloimme tyttären toivomat laulut Oi katsohan lintua oksalla puun ja Paljon on aihetta lapsella kiittää. Lisäksi lauloimme vielä Oi sä laps' Jumalan. Sitten Pekka luki tutun rakkaan piamenpsalmin, psalmi 23, joka sai taas aivan uutta syvyyttä ja merkitystä tuossa hetkessä. Lauloimme vielä kaikin yhdessä virren Tule kanssani Herra Jeesus. Sitten hyvästelimme Tuulan, jonka silmät olivat hivenen raollaan. Kiitimme perhettä, että saimme käydä tervehtimässä ja he kiittivät meitä, kun kävimme.
Eilen Tuula nukkui pois.
perjantai 25. maaliskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti