Ja taas piti yhdestä kutsusta kieltäytyä. Taikka siis minä kieltäydyin, mutta koetin rohkaista muita naisia mukaan, kyllä se säestäjäkin varmaan jostain löytyisi. Ensi lauantaina olisi täällä kotipuolessa jokin Gideoneitten aluepäivä, jonka iltatilaisuuteen oltiin naislaulajia vailla. Ruokaakin kuulemma olisi ollut tarjolla... Mutta viikonloppuni pilannut nuha on tyrehdyttänyt voimani niin, että vastasin omasta puolestani kutsuun: kiitos ei. Miten näitä pyyntöjä on nyt tullutkin "trusapäin"?
Koko ajan pitäisi kuitenkin muistaa pitää mielessä ensi loppukesän koitos, valtakunnallinen Israel-konferenssi, joka järjestetään täällä. Kai olisi pakko jo kevätpuolella yrittää etsiskellä yhteistä harjoitteluaikaa.
tiistai 7. helmikuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti