torstai 31. tammikuuta 2013

Kyseenalaista käytöstä kirkonpenkissä

Menimme miehen kanssa kirkkokonserttiin, jonne oli vapaa pääsy. Olimme perillä viime tipassa ja olisimme sujahtaneet tapamme mukaan vaivihkaa piiloon urkuparvelle, mutta eteisessä olleet suntio ja kappalainen kertoivat, ettei sinne nyt pääse. Niinpä puikkelehdimme kutakuinkin täyden kirkon takaosasta sivulaivan takimmaiseen penkkiin. Kuorissa jo lämmittelybändi musisoi. Riisuttuani enimpiä (mm. pyöräilykypärä, takki ja kengät) ja tehtyäni muutenkin oloni mukavaksi aloin kaivella kännykkääni, samoin mies omaansa. Hän kiskoi esiin myös kuulokkeet (etsi ilmeisesti kilpailevaa musiikkitarjontaa). No, en sitten kuitenkaan kovin kauaa konsertin aikana viipynyt facebookissa. Ja oikeastaan siksihän vain olin ottanut puhelimen esiin, kun kirkossa oli niin hämärä valaistus, etten olisi pystynyt lukemaan mukaan (ajankuluksi) ottamiani heprean läksyjä ja Raamattua. Olin jotenkin kai aavistellut, että suuri osa konsertista olisi spiikkausta. Yhteislauluakin oli, mutten ollut tyytyväinen lauluvalintaan, joten senkin aikaa viihdyttelin itseäni muuten. Pidin silmäpeliä yhden pikkutytön kanssa, joka kävi kurkistelemassa oman penkkinsä päästä. Välillä supisin miehelle, ketä kaikkia kirkossa näin: "tuo vastapäät istuva pitkätukkainen poika on Paljaat jalat - lauluyhtyeestä", tai: "muistatko, mikä on tuon lähellä istuvan Henkan sukunimi, hänhän on levyttänytkin?"  Kotimatkalla muuten sitten viimein muistin sen sukunimen.
Kotimatkamme alkoi aikaisemmin kuin muilla. Kun molemmat olimme kyllästyneet kuuntelemaan turinointia ja kun molempien alkoi tehdä mieli päästä jo saunomaan, niin kokosimme ja puimme kimpsumme ja kampsumme ja luikahdimme ulos illan hämäryyteen. Mutta se pikkuinen tyttö oli ehtinyt kyllästyä jo ennen meitä, ja saanut itkullaan äidin viemään hänet pois kirkosta.
Poistuessamme suntio kysyi, että äänestittekö jaloillanne. Toki konsertissa, johon  on vapaa pääsy, maestrolla on entisestään vapaammat kädet esittää mitä haluaa, joten en aio purnata sen enempää musiikin vähyydestä, mutta uskoakseni minä kuulijana voin myös valita, mitä haluan kuunnella. Sieltä oli myös vapaa ulospääsy.  

2 kommenttia:

  1. Virkistävää vaihtelua antaa jotain paheksuttavaa sen sijaan, että aina vain paheksun muita (enhän mä lainkaan paheksunut spiikkauksia...??)

    VastaaPoista