Kiirastorstai

Olimme Pattijoen kirkossa kiirastorstain ehtoollismessussa, joka toteutettiin viikkomessun kaavalla. Kokoonnuimme harjoittelemaan jo ennen kuutta. Me Liisan kanssa pyöräilimme kirkolle ihanassa auringonpaisteessa. Harjoiteltuamme piti lyödä lukkoon, mitkä kaksi laulua valitsemme repertuaaristamme ehtoollisen alkuun. Päädyttiin sitten varmoihin valintoihin ja jätettiin pois ne kaksi, jotka olivat yhdelle meistä aivan uusia. Lisäksi jätettiin pois yksi epävarma. Lauloimme alkulauluksi Lasse Heikkilän Niin kuin on hanki valkoinen. Ja myös ehtoolliselle valittiin Heikkilää, Veri Jeesuksen, ja sen perään Löyttyä: On kaikki valmista. Ehdittiin hyvin vielä itsekin ehtoolliselle. Seurakunta veisasi loppulauluna virren 77 Käy yrttitarhasta polku, jonka aikana alttaripöytä ja -kaide, saarnastuoli ja lukupulpetti verhottiin mustaan ja valot sammutettiin. Sama tapa on käytössä myös Raahen kirkossa, kuten lienee monissa muissakin seurakunnissa. Onneksi Harri ei kuitenkaan ruvennut lukemaan huomisen psalmitekstejä, kuten kirkkoherra teki viime kiirastorstaina. Minä en tykkää, kun pitkäperjantailta aletaan siirrellä osia aatolle.
Kotimatkalla Liisa kysyi, onko meille sovittuna muita palvelutehtäviä. Vastasin, ettei ole toistaiseksi sovittuna muuta kuin ensi kesän Israel-konferenssi, joka on elokuun alussa Raahessa.
Eilen illalla alkoi jo kirkkokuoron pääsiäisajan palvelustehtävät, ja huomenna on sanajumalanpalveluksessa se tosi koitos Schützin Johannes-passion loppulaulun kanssa. Sen jälkeen vielä pääsiäisaamun messu.