Ekat huivit valmiina ja perillä

Innostuin salomoninsolmuista, kun netistä löytyi teko-ohje. Aulikki oli tehnyt kirpparilta huippulöydön, valtava määrä erivärisiä lankavyyhtejä erittäin edullisesti. Niitä ostettiin seurakunnalle lähetysmyyjäisiä varten, ja kävin itsellekin ostamassa. Sain nimittäin ajatuksen, että voisin virkata salomoninsolmuilla kaikille Jedidoille oman huivin, väritoiveen mukaan. Ensimmäisen huivin idean sain oikeastaan Liisalta. Kun olimme Aulikin luona harjoittelemassa ja kun samalla pengoin Aulikin vyyhtisäkkiä, niin Liisa bongasi lempivärinsä ja pyysi minua tekemään siitä itselleen salomoninhuivin, hän sitten maksaisi lähetykselle siitä. Siinä yhteydessä paljastui myös Tertun lempiväri, joten tein hänelle yllätykseksi myös oman huivin.





Terttu ja Liisa saivat jo kuvassa olevat huivinsa, lila Liisan. Annoin pari eri tilinumeroa, joista saivat valita mieluisan avustuskohteen: Uusheräyksen lähetystyö tai Kuusamon ETRA:n kasvisravintolahanke.
Annun lempiväri selvisi myös jo silloin, kun Sailan tekemiä ponchoja jaettiin. Aulikilta kysyin ollessani hänen luonaan tuppereilla, ja hän haluaa samanvärisen huivin kuin Liisalla. Itselleni aion tehdä samanvärisen kuin Tertulla. Vielä pitäisi selvittää Sailan ja Sannan lempivärit, mutta ei kiirettä, kun teen ensin nuo kolme.

Mennäkö vai eikö mennä

Taisi olla kevättä, kun Terttu kyseli IY:n puolesta, onnistuisiko keikka Pyhäjoelle 14.8. Totesin jo silloin, että tuskin mun puolesta, koska tuona viikonloppuna juhlitaan sisartani Etelä-Pohjanmaalla. Jostain syystä kuitenkin Tertulle oli jäänyt sellainen mielikuva, että minä en sanonut "ei". Asiaan palattiin uudestaan kesän alussa, kun olimme koolla isommalla porukalla. Uusin epuuni ja uskoin, että nyt meni perille. Tosin heitin ilmaan, että muut Jedidot voisivat kernaasti lähteä, pyytäisivät vain jonkun muun säestämään. En tiedä, ottiko kukaan koppia, mutta jätin keikka-ajatuksen mielestäni. Se palasi kuitenkin kummittelemaan vielä vähän ennen h-hetkeä. Kielsin kolmannen kerran, edelleen vakuuttaen, että mun puolestani muut voisivat halutessaan mennä, kunhan joku muu junailee harjoitukset ja lauluvalinnat.
En tiedä, olivatko muut Kielonsaaressa, mutta ainakin sähköpostiin tuli ehdotus ja harjoituskutsu asiaan liittyen. Aulikilta kysyinkin, olivatko olleet, mutta hän ei ainakaan ollut, kun ei ollut ollut sähköpostin ääressä eikä näin ollen tiennyt asiasta mitään.
No, nyt olisi tiedossa toinenkin "mennäkö vai eikö mennä" -keikka. Se olisi Siikalatvan suunnalla, Pulkkilassa syyskuussa ja sekin olisi IY:n tilaisuus. Omasta puolestani vastasin, etten voi muuttumassa olevan työnkuvani takia tietää kiiruistani enkä muutenkaan tahtoisi lähteä noin kauas. Pitäisikö minun kuitenkin tiedottaa muita tuosta kutsusta, vaikka en olisi sinne itse menossakaan? Ainakin se olisi reilua ja avointa. Eikä suurenkaan vaivan takana.

Uutta ilmettä

Tänne olisi mukava saada kuva uusista esiintymisasuistamme, jotka otettiin käyttään Evankeliumijuhlilla. Saila teki erivärisistä pellavakankaista ponchoja, joista kilvan valitsimme omamme. Aulikilla ja Annulla on luumunpunaiset, Tertulla ja Liisalla oranssit, minulla ja Sailalla vihreät. Kari otti Evankeliumijuhlilla kuvia, kun olimme laulamassa. Kunhan saan Aulikilta niitä kuvia, niin laitan sitten tänne. Lauantain lähetyslavakeikalla meillä oli toki vanhat lähetystunikame, jotka näkyvät tuossa blogin otsikkokuvassa. Kaikkein ensimmäiset esiintymisasumme, siniset liivimekot ovat jääneet viime aikoina käyttämättä, kun eräät ovat kasvaneet mekoistaan ulos. Ponchosta ei niin vain ulos kasvetakaan!